Siperian lammossa

(kuvat lisataan myohemmin, kone kaatuu jos yrittaa)

Nyt ollaan siis paasty Irkutskiin odotettuun suihkuun.
Matkattiin Baikal junassa Pietarista Irkutsiin 4 yota, varmaan about 4 ja puol paivaa.
Junassa alkoi vahan ajantaju hamartymaan. Etenkin kun junan kello nayttaa koko ajan Moskovan aikaa ja kaikki pysahdykset on ilmoitettu moskovan aikaa, mutta aurinko ja osa matkakumppaneista ei olekkaan mukana samassa jarjestelmassa. eika ravintolavaunu!
Vahemmastakin siina sitten menee sekaisin kun aurinko alkaa yhtakkia laskea kolmen aikaan.


Tuntuu jotenkin tosi hankalalta alkaa kirjottamaan junan tapahtumia, kun olis niin hurjan paljon kerrottavaa. Aika paljon voi tapahtua 4 paivassa, mutta kuitenkin niin vahan :D

Niinkun jotkut tietaakin meita vahan janskatti etukateen millasta hyttiseuraa saadaan junaan, tuleeko iloisia vodkan ystavia vai mita. Ensimmainen asia kuitenkin mika nahtiin kun paastiin meidan vaunuun oli pehmoleluja ja lastenrattaat. Jaettiinkin sitten hytti 3 ensimmaista yota Tanjan (37v) Anjulin (1v 3kk) ja Juran (9v) kanssa. Tanja, Anjuli ja jura olivat kotoisin jostain jaameren rannalta Krasnayjarskista suoraan pohjoiseen. Eika kukaan heista ei puhunut tai sen paremmin ymmartanytkaan sanaakaan englantia.

 

Ensimmainen ilta uusien ystavien kanssa sujui aika neutraalisti, muu perhe paitsi anjuli (joka instantly piti meista) ei juurikaan ottanut kontaktia, jurakin viela ujosteli. Paitsi kun alettiin tekemaan ruokaa saatiin heti kauhea maara ohjeita (mita ei tietankaan ymmarretty sanaakaan) hetken (rapeltamista??, ei voi olla) katsottuuaan tanja sitten paatti ettei osata laittaa nuudeleitamme itse, vaan kadesta pitaen naytti miten junassa nuudeligurmeeta kokataan.
Juna lahti neljan maissa niin ensimmaisena iltana lahinna katseltiin maisemia ikkunasta ja luettiin kirjoja yomyohaan (VIHDOIN), ei kauaa olla odotettu sita hetkea kun voi vaan heittaa jalat seinalle (kattoon) ja avata rauhassa kirjan. ja aamulla nukkua niin pitkaan kun haluaa!!

Seuraavana paivana Jurankin ujostus alkoi katoamaan ja han tuli aina kiskomaan meidat alas ylapunkista kun ulkona nakyi jotain mielenkiintoista (oli kylla katevaa!). paivan kohokohtia oli 3 kertaa ulkona laiturilla kayminen n.20 minuutin stopeilla! oikeasti aika surullisen nakosia betonikylia ainakin nayttivat asemalta katsottuna olevan. laitureilla paikalliset mummelit myivat kaikkea erilaisista ruuista jattimaisiin pehmoleluihin.ja tietenkin kaljaa ja vodkaa.
toisena paivana alettiin jo olemaan aika lailla perhetta, saatiin Tanjalta jopa vahan satikutia kun meinattiin olla liian pitkaan (ei lahellakaan myohastymista!) yhdella stopilla. Tanja oli ulkona ollut ovella odottelemassa ja vahan laksytti kun juostiin junaan.
Illalla Tanja ja Jura nayttivat kauheasti kuvia kamerasta ja puhelimesta kotikylastaan ja visiitistaan tanjan siskon luona jossain suomen rajan lahettyvilla, mista olivat siis matkalla kotiin.
 Koittivat myos kauheasti kertoa meille joistain kaupungeista jotka ohitettiin matkalla.

Lonely planetin mukaan maisema Irkutskiin asti on vaihtelematonta ja tylsaa. Ei olty yhtaan samaa mielta! Vahan valia ohitetaan kaikenlaisia hokkelikylia, joissa suurimmassa osassaoli keskella, oikeasti ihan keskella joku ydinvoimala tai muuten vaan iso valtava tehdas. isoimman kaupungit oli oikeastaan peittyneet savusumuun. maisema myos vaihtuu janskasti. ekana paivana oli puissa viela vihreita lehtia, sitten ruskaa ja yhtakkia lehdet on kadonneet. vikana paivana kaikki kylat noudattivat melkein samaa arkkutehtuuria, joka oli Alppikyla meets villi lansi!

Kolmantena paivana oltiinkin jo sitten ihan kun vierailulla venalaisen perheen olohuoneessa. Ei ehditty lukea sivuakaan, kun kerran yritettiin vetaytya hetkeksi ylos rentoutumaan jura tuli heti jo kiskomaan alas katsomaan kaikkea jannaa. Tiia leikki juran kanssa legoilla ja vauva syotti eerolle pahkinoita (taydellista! Junamatkan kohokohta.) ja toi Eerolle kaikkia asioita mita loysi hytista. Vauva myos tuupattiin meille hoitoon aina kun aitin taytyi kayda jossain. Vauva myos seurasi itseasiassa meita koko ajan kaikkialle. Kun meni vessaan niin se loytyi ovelta odottamasta.  Tai sitten katseltiin vaan juran kanssa kaytavan ikkunoista ulos ja kuunneltiin sen papatusta. Yhdeksanvuotiaalle taisi oikeasti olla tosi vaikea kasitta ettei oikeasti ymmarreta venajaa.ja silla oli melle paljon asiaa! :)

Illalla yhdelta pysahdykselta Tanja sitten osti meille kaikille aikuisille kaljaa ja koko perheelle jonkun epamaaraisen kokonaisen suolatun kalan. Vietettiin ihan viimeisen paalle perhepaivallista kaikki yhdessa. Se ilta oli ihan kuin loppumattomasta pictionarysta jossa puoliakaan vastauksista ei koskaan saa selville.Tiiakin soi ihmekalaa (oli vaan pakko, yhden ison palan sain kylla sniikattua eerolle) Opittiin kylla paljon heidan elamasta ja nahtiin taas paljon lisaa kuvia. Perhe asui oikeasti jossain ihan pera-Siperiassa, nin pohjoisessa kun paasee. Kesakuussakin maassa oli lunta ja huhtikuussa tehtiin viela valtavia lumiukkoja. Varjokuvat hytin oveen ovat myos kielimuuritonta hupia! (Ainakin yhdeksanvuotiaalle ja pikkukaljoissa)

Kun neljantena paivana perhe sitten lahti matkustamaan suoraan kohti pohjoista idan sijaan, saatiin tilalle kaksi businessihmista duunimatkalla Irkutskiin, nuori mies ja nainen. Mies naytti aluksi vahan yrmealta, mutta lampeni lopulta ja molemmat puhuivat ihan kivasti englantia. Paastiin illalla myos lopulta taas potkottamaan ja lukemaan!!

Ja taalla irkutskissa on oikeasti ihanan lammin. Viela illallakin on +18. Tanaan kaytiin suihkussa! ja syotiin pizzaa (4 ja puoli paivaa pussipuuroa ja nuudeleita alla ). Ja taisteltiin itsellemme paikalliselta juna-asemalta junaliput Ulan Batoriin. (kesti vajaa 45min ja 6 vaaraa tiskia, etta oikea tiski loytyi) Vaikka perhe-elama junassa oli mielettoman hauskaa ja antoisaa, ollut kylla kivaa hostellissa nahda muita reissaajia ja jutella ihmisten kanssa englanniksi!  Luultiin etta meilla on pitka reissu mutta kaikki muut tuntuukin olevan reissussa jotain vuoden tms. ja kaikilla tuntuu olevan vahan sama suunnitelma. ei ollakkaan ainutkaatuisia :(

Huomenna lahdetaan lake baikalille Olkhonin saarelle muutamaks paivaks.

p.s. juna oli muuten ihan supersiisti, tati jolla oli nuttura ehka vahan liian kireella siivos vessat joku 2kertaa paivassa ja imuroi kaytyvan ja vaihtoi maton ja pesi ikkunat. oliskohan silla ollu tylsaa.